Inspiraatio

Se on kipinä, joka syttyy hämärää katsellessa.

Se on aalto, joka syntyy purossa.

Se on maailma, joka kasvaa kannonnokassa sammaltupsussa.

Se on sana, jonka lausunut saa tunnetta pintaan.

Sillä tunteella on taatusti monta nimeä, mutta silti yksi lähes universaalinen sana löytyy sille.. Sitäkään ei huomaa ennen kuin se puuttuu. Maailma on pimeämpi paikkana ilman sitä kaikkea aloittavaa liekkiä.

Inspiraatio on kynttilänliekki.

Ehkä ajatustyö on kaiken alku, joka iskee kipinää mielikuvitukselle. Kun tätä kipinää ja ehkä hieman paikkaansa tarjoavaa hehkua annetaan oikeaan paikkaan, syntyy paljon kaivattu liekki pimeään.

Mitä kaikkea se valoisuus tuokaan mukanaan, kun se valaisee hieman ympäristöä. Se nostattaa hieman yksityiskohtia hämärään, tuoden siluetteja esiin. Varjot tanssivat omalla tavalla, ajatusten hypellen niiden kanssa kilpaa suuntaan ja toiseen. Ehkä joku ajatus karkaa varjoihin, kadoten odottamaan vuoroaan tulevaisuudessa.

Inspiraatiosta syntyy polku, jota pitkin on helppoa päästä seuraamaan pidemmälle ajatusten tuntemattomia nurkkia. Hiljalleen ajatustyön ja valaisevan liekin voimalla löytyy jotakin uutta, mikä tuntuu laittavan mielen laulamaan uusia ajatuksia.

Inspiraatio on siten löytöretki.

Matkalla luovuuden uusilla rajamailla tulee uusia muotoja ajatustyön. Ehkä valonlähde auttaa tutkimaan ja näkemään asiat uusissa valoissa. Mitä enemmän tällaisia löytöjä katselee ja malttaa leikitellä mielikuvituksen kanssa, pystyy huomaamaan yhteneväisyyttä. Pienen luovuuden turvin asioita pystyy yhdistelemään asioita. Mutta se ei riitä. Tuntuu siltä, että aina löytyy uutta löydettävää ja tutkittavaa, joka rohkaisee menemään eteenpäin.

Joskus pidetään katse niin kaukana uusien oivallusten ja vaistojen seuraamisessa, että unohdetaan katsoa jalkoihin. Ehkä se taaksepäin, harmaaseen katveeseen jäänyt musta kivi oli kasvanut huomaamatta isommaksi tai muistit sen koon väärin. Jossakin kohti olet kulkenut ympyrää valosi turvin, kun löit jalkasi tuohon kiveen. Ehkä siinä kaatuu, valon pudoten vähän kauemmaksi. Mutta kynttilän liekki vain pysyi jääräpäisesti siellä, olemassa olevana valaisemassa.

Inspiraatio auttaa kompastunutta nousemaan.

Tavoiteltuasi tuon valonlähteen takaisin käteen voit nähdä hieman paremmin ympärillesi. Ehkä se pieni kompastuminen oli tarpeen pysähtyä, sillä tämä ympäristö näyttää jotain sellaista mitä et nähnyt aiemmin. Olet ehkä kulkenut liian kauan hämärässä kun et huomannut tätä kaikkea inspiraatiosi vallassa. Olit vain kulkenut niin paljon eteenpäin pysähtymättä, että hämärään jääneitä helmiä sekä aarteita ei osunut kohdallesi.

Mutta se johdatus, mikä on auttanut kulkemaan eteenpäin, ei ole vain kynttilän liekissä eikä edes taskulampussa paristojen muodossa. Se on jotain syvempää ja jotakin, mikä ehkä muuttaa muotoaan mutta se pyrkii hakemaan paikkaansa.

Hiljalleen se rakentaa pala palalta valaisten isompaa kokonaisuutta.

Inspiraatio ei ole liekki: se on aurinko.